Ajatelmia mieleni perukoilta
Punoutuneet löytöretkessä aitoon itseeni,
luonnon voimasta kietoutuneet kahteen kokoelmaan.
Sulaudu sielunmaisemaani ja lue runojani rauhassa. Nauti teksteistä itseksesi tai nappaa katkelmat käyttöösi. Jos jaat tai käytät sivuston materiaalia, mainitsethan silloin lähteen (Runosuoni, Piia Raita tai kirjaviite).
Löydät lisää runoja, runokuvia ja runovideoita somesta. Etusivun tuotanto on uusimmasta runokirjastani Katsoo kauas merelle. Teosta on saatavilla verkkokaupoista.
Lukukokemukset
"Katsoo kauas merelle" runokirja on kuin floristin teos: luonnonläheinen, aito ja taidokas kokonaisuus. Siitä erottaa heiniä, sammalta, käpyjä, havuja, kaikkia luonnon värejä, herkkiä kukkia, monipolvisuutta ja loputtomia yksityiskohtia, joita voi pitkään tarkastella ja ihastella.
Suvi Mäkkylä
Kirjan alussa runoissa oli surumielinen sävy mutta kirkastui loppua kohden. Kielellisesti rikasta ilmaisua, rakkaus luontoon kuvastui selvästi. Kuvitus oli juuri tähän kokonaisuuteen sopiva, pidin kirjasta erittäin paljon!
Hannele Kanninen
Luen runojasi hitaasti ja ajatuksella, ja hyvin helposti löytyy tuttuja tunteita. Aivan ihania runoja sinulla on.
Hannele Lehto
Kirjasi runoissa voi elää samoja tunteita ja hyvin kuvaat tuokioita esim. runossa Tuokion tallennus; olin kanssasi tikkuisella laiturilla jalat lämpimässä vedessä...
Ja voi noita Annen piirustuksia! Runot vievät muutostarinaa murheen alhosta seitsemänteen taivaaseen toivon ja luontokuvausten kanssa...
Runoihisi palaan usein, myös ensimmäiseen kirjaasi, siinä oli silloisen suruni aikaan sopivia runoja.
Sirkku
"Katsoo kauas merelle" on mielenkiintoinen erittäin taitavien luontokuvausten vuoksi. Kirja avautuu lukiessa pikkuhiljaa ja siitä löytää eri kerroksia eri lukukerroilla. Tekee mieli palata uudestaan ja uudestaan tiettyihin kohtiin.
Kirjaa lukiessa tuntuu samalta kuin lapsena mummon lukiessa satuja. Kertojan matkassa pääsee mukaan näkemään pakkasen virkkaamia pitsiliinoja, vaahtopäiden nousua tuulien mukana ja kyyneleissä kylpevän joen. Mielikuvitus saa siivet ja hetkeksi tipahtaa kirjan maailmaan. Lukiessa tekee mieli laittaa silmät kiinni ja kuunnella kirja loppuun.
Luontokuvauksilla kuvataan tunteita ja ihmisyyttä sen eri muodoissa. On kuin sulautuisi yhteyteen luonnon kanssa. Pienestä auringon kastepisarasta saadaan suuri, kun sitä katsotaan oman elämän kautta.
Kirjaa lukiessa tulee lohdullinen olo siitä, kuinka kaunista kaikki elämässä voi olla ja kuinka kauniisti elämästä voi ajatella, vaikka elämä itsessään on välillä haastavaa. Tekee mieli katsoa omaa elämää kertojan lasien läpi.
"Että on oikein olla pelkästään itselle sopiva ja pukeutua vihreään kun sen aika." Kuvaa mielestäni hyvin kirjan jättämää hyvää oloa ja voin todella suositella tätä runoteosta luettavaksi.